Hyvinvointialueiden johtajat ovat ottaneet kannanoton, jonka mukaan alueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.
Rakenteiden uudistaminen voisi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä säästöpotentiaali johtamisrakenteissa on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 prosenttiin kokonaismenoista.
Alueiden yhdistämisen hintalappu muodostuu muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi yhdistämisen uhka voisi pysäyttää kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta.
Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät johdu aluerakenteesta. Raportin mukaan rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä, eikä rahoituksen jälkikäteistarkistus ole täyttänyt alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.
Johtajat korostavat, että nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.